Rotukisassa viimeisissä mittelöissä olivat karkeakarvainen mäyris ja cairn. Mäyris oli ollut mielessä muutaman vuoden ja cairn tuli haastajaksi vasta viime hetkillä (tämmöisissä asioissa ei sovi olla spontaani, eli viime hetkisillä meinaan about vuosi sitten).. Ja finaalin voitosta ei ollutkaan sitten minkäänmoisia epäselvyyksiä! "Meille tulee nyt CAIRN" - hihkaisin eräänä krapulasunnuntaina ja siitä lähtivät rattaat rullaamaan :)
Rattaiden rullaaminen olikin sitten aikamoista menoa;
Yhteys kasvattajaan!
Interwebin ihmeellinen maailma on jo liian helppo väline :) Ensimmäinen linkki, jonka googlesta klikkasin, oli se oikea! Lueskelimme ukkosen kanssa tarkasti läpi Ärripurrin kotisivut ja totesimme meidän ja tämän kasvattajan arvojen ja ajatusmaailmojen olevan niin samanmoisia, ettei vikaan voisi mennä :) Eikä mennytkään!
Tutustumiskäynti!
Vaihdoimme kasvattajamme kanssa monet sähköpostit, ennenkuin vasta sovimme tutustumistapaamismeiningeistä :) Paikalla oli lauma cairneja, äitiä, mummoa, isomummoa ja suloisensurullinen westiekin siellä jaloissa temmelsi! It was all gooooood :)
It's a boy!
Maaliskuun puolenvälin jälkeen ilouutinen tulikin :) Sukupuolen kanssa olimme hyvin vapaamielisiä, emme oikein päässeet kotona yhteisymmärrykseen tytöstä tai pojasta.. Minä olen aina kuvitellut ensimmäisen oman koirani olevan poitsu, ja Janne taas halusi tyttösen.. Riitaahan siitä kuitenkaan ei tullut :) Pentueeseen oli tehty jo 2 varausta ennen meitä, tyttöön ja poikaan. Me saimme kolmannen varauksen ja vapauden valita lopuista ihan kumpi sukupuoli tahansa.. 3 poikaa ja 1 tyttö, eli poikahan sieltä meille tuli, jeee! :)
 |
| Ylpeä äityli! |
Pentueen morjestelua!
Noin 3 viikkoa jouduin kärvistelemään, ennenkuns vasta saatiin nähdä lapsoset :) Pieniä askelia jo otettiin, mutta huvittavia kömmähdyksiä sattui ja tapahtui ihan koko ajan! Jo ensivisiitillä tykästyimme kovasti pentueen ainooseen punabrindleen. Tuntemus vain vahvistui seuraavalla visiitillä, jolloin jo varmemmat askeleet oli koko pesueella. Luovutusikä 8 viikkoa, miten ikinä jaksan odottaa niin pitkään!?
 |
| Veljen kanssa painimista. |
 |
| Tuliaisiks vietiin pehmokirahvi :) |
Kotiin!!
Viimoiset päivät menivät hyvin madellen, ja lähestulkoon jokainen asiakkaistani sai kyllä kuulla jännityksestä ja odottamisen tuskasta - kyllästymiseen saakka, uskon ma! :) Kasvattajan kanssa käytiin perusasioita vielä läpi ja saimme mukaan vaikka ja mitä - muistilistasta hienoon koirankakkapussihärpäkkeeseen! :) Kotimatka oli jännitystä täynnä, pikkuinen ei oikein isolla kädellä fanittanut tuota autossa oloa ja vähän stressaantui tilanteesta.. Kättä pidin koko ajan pojun lähellä ja puhuttiin rauhottavalla äänellä - kyllä se sit vihdoin nukahtikin! :) Matka kasvattajan tyköä kesti parisen tuntia, mutta kyllä se oli upea tunne kun päästi Manun käsistään oman kodin lattialle ja veikkonen lähti hetimmiten tutkimaan uutta ympäristöä! Varovasti ja pikkukroppa pitkänä käytiin joka nurkka ja joka haju läpi! Meidän kersa on nyt kotona! Onnenpakahduksia tuli ja tulee ihan koko ajan, ja Manun silmät lävistää kyynisimmänkin sielun :)
 |
| Pusupoika! |
 | |
| Sohvalle ei vielä omin avuin päästä! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti